Pk-yritys ei voi jättää EU-taksonomiaa huomiotta

Mikä ihmeen taksonomia? Yksinkertainen kysymys on täysin aiheellinen. Taksonomia sanana ei välttämättä avaudu ensi yrittämällä.

Taksonomia on luokittelujärjestelmä. EU-taksonomia tarkoittaa KESTÄVÄN RAHOITUKSEN LUOKITTELUJÄRJESTELMÄÄ. Se määrittelee mitkä liiketoiminnat katsotaan kestäviksi ympäristön kannalta.

Nämä määritykset puolestaan ohjaavat rahoittajien toimintaa. EU on luonut yhteiset säännöt kestävän rahoituksen määrittelemiseksi. Unioni pyrkii ohjaamaan rahoitusta kohti vihreää siirtymää. Se pakottaa yritykset pois kestämättömistä investoinneista ja sijoittamaan vastuullisesti.

Rahoittajat voivat taksonomiaan vedoten estää rahoituksen sellaisiin kohteisiin, joiden ei katsota olevan kestävää kehitystä tukevia.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Pk-yritysten velvoitteet alkavat vuonna 2027

Taksonomia asettaa aluksi raportointivelvollisuuksia ensisijaisesti suurille pörssiyrityksille. Ne ovat tulleet ja tulevat käyttöön porrastetusti vuoteen 2028 mennessä.

Pk-yrityksenkin on taas hyvä olla varautunut. Aivan kuten kestävyysraportoinninkin suhteen, pk-yritys joutuu osallistumaan raportointiin, kun se on mukana raportointivelvollisen suuryrityksen arvoketjussa.

Virallisesti pk-yritysten raportointivelvollisuus alkaa vuonna 2027. EU:n komissio pohtii direktiivin muutostarpeita vuonna 2029. Erikseen pohditaan myös sitä, onko raportointivelvollisuutta tarpeen laajentaa pienyrityskenttään.

EU-taksonomiaa ei siis kannata haudata tarpeettomana patjan alle. Se voi tulla kohdalle hyvinkin yllättävästi, kun pk-yrityksestä tulee esimerkiksi alihankkijana ketjun osa. Jos yritys ei kykene antamaan vastuullisuusraporttia toiminnastaan, se saattaa menettää asiakkaansa kilpailijalle, joka siihen pystyy.

Taksonomia-asetus

Taksonomian yleisperiaatteet on kirjattu EU:n taksonomia-asetukseen. Se hyväksyttiin EU-parlamentissa ja Eurooppa-neuvostossa kesällä 2020.

Taksonomia-asetus määrittelee kuusi tavoitetta, joihin ympäristön kannalta pyritään:

1. ilmastonmuutoksen hillintä
2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. vesivarojen ja meren luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
4. siirtyminen kiertotalouteen
5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Rahoituspäätöstä tehtäessä yrityksen hankkeen ei tarvitse täyttää näitä jokaista kuutta tavoitetta. Yksikin riittää, kunhan samalla ei poljeta jotain viidestä muusta.

Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Jos näin tapahtuu, Eurooppa on maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa.

Esimerkkinä rakennusteollisuus

Rakennusteollisuus on ala, jossa taksonomia tulee oleellisesti vaikuttamaan toimintaan. Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja lähes yhtä paljon unionin hiilidioksiidipäästöistä. 

Rakentamisessa on myös osallisina iso joukko pk-yrityksiä muun muassa alihankkijoina. Tämä velvoittaa alan pk-yritykset olemaan tarkkana raportointivalmiutensa suhteen. Näin siksi, että EU-taksonomian vaatimukset koskevat kaikkia hankkeessa mukana olevia yrityksiä. Koolla ei ole väliä.

Rakentamisen Laatu (Rala ry) korostaa EU-taksonomiaa käsittelevässä julkaisussaan taksonomian merkitystä pk-yrityksille muun muassa näin:

Rahoituksen saatavuuden lisäksi merkittävä vaikutus tulee olemaan urakoiden saatavuus, sillä suuret yritykset joutuvat selvittämään omien toimitusketjujensa kestävyyttä EU-taksonomian näkökulmasta.  Toisin sanoen EU-taksonomian piiriin kuuluva yritys ei voi raportoida olevansa taksonomian mukainen, jos sen aliurakoitsijat eivät toimi kestävästi.

Ralan mukaan taksonomia tulee todennäköisesti kiihdyttämään alan toimintatapojen uusiutumista. Se myös vaikuttaa merkittävästi alihankkijoiden valintaan.

Tähän on varmasti syytä varautua muillakin yrittämisen sektoreilla. Kun suuryritykset kilpailuttavat hankkeitaan, niin mukaan on vaikea päästä ilman, että pystyy osoittamaan vastuullisuuden vaatimukset. Parasta varmistaa asia hyvissä ajoin ja hankkia tarvittaessa apua vastuullisuusraportointiin, jos omat avut eivät riitä.

Edullisempaa rahaa?

Sitä tuskin pystytään välttämään, etteikö dokumentoinnin määrä yrityksessä kasva. Se lisää luonnollisesti myös kustannuspaineita. Toisaalta, niin ainakin pitäisi käydä, että mitä kestävämmin toimiva yritys on, sitä halvemmalla se saa rahoitusta.

Eräät pankit ovat jo ilmoittaneet julkisesti, että taksonomialla tulee oleman vaikutuksia niiden rahoituspäätöksiin. Esimerkiksi Nordea on ilmoittanut, ettei se aio tulevaisuudessa myöntää rahoitusta yrityksille, jotka jatkavat tuotteidensa valmistamista öljy-, kivihiili- tai turvepohjaisesti. Myös Danske Bank on sanonut tiukentavansa luottoehtojaan taksonomiaan vedoten.

Ilmeistä onkin, että rahoituslaitoksia kiinnostaa vastaisuudessa perinteisten tilinpäätöstietojen lisäksi myös yrityksen vastuullisuustilinpäätös. Sillä pk-yrityskin pystyy osoittamaan ja todentamaan vastuullisuutensa niin ympäristöä, henkilöstöä kuin kaikkia sidosryhmiään kohtaan.

Liikennevalotaksonomiaa harkitaan

Kun puhutaan yritysten varautumisesta EU-sääntelyyn, on hyvä muistaa, että unionissa on käyty keskustelua myös liikennevalotaksonomian luomisesta. Katuliikenteen kanssa sillä ei kuitenkaan ole suoranaisesti tekemistä.

Liikennevalotaksonomia määrittelisi yrityksen taloudelliset toiminnot vihreän lisäksi myös joko keltaisiksi tai punaisiksi. Punainen olisi ehdottoman kielteinen, keltainen ehdollisen myönteinen.

Lisäksi on käyty keskustelua sosiaalisesta taksonomiasta. Tässä tarkasteltaisiin yrityksen ihmisoikeuksien ja työolosuhteiden tilaa. Taksonomiaa ei siis voi oikein mitenkään sivuuttaa olan kohautuksella. Taksonomia velvoittaa pankit ja muut rahoituslaitokset raportoiman lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä, ja tämä pistää ne tarkastelemaan yritysasiakkaidensa hiilijalanjälkeä ja päästöjä.

Vaatimukset ja odotukset kasvavat

EU:n alueella on liiketoiminnassa menossa vahva ja osittain vauhdikaskin muutos. Se lisää vaatimuksia ja odotuksia erityisesti suurten yhtiöiden toiminnassa, mutta kuten selvää on, ne heijastuvat myös pk-yrityksiin. Näiden on pakko mukautua suurten kestävyysraportointivaatimuksiin pysyäkseen mukana tuotantoketjussa.

Pk-yrityksen on liiketoiminnan menestyksen vuoksi huomioitava oleelliset teemat: vastuut   ympäristöstä, sosiaaliasioista ja hyvästä hallinnosta (ESG), jotka sisältyvät EU:n direktiiveihin.

Rahoitukseen taksonomiakelpoisuuden vaikutukset ovat tulevaisuudessa merkittävät. EU tukee vihreää siirtymää rahoitus- ja takausohjelmilla. Toistaiseksi noin 10 prosenttia pk-yrityksistä on saanut toimintansa rahoitukseen vihreitä ja kestävyystavoitteisiin sidottuja lainoja.

EU-direktiivien asteittainen voimaantulo suuryritysten ryhmässä merkitsee yhä suurempia kestävyysraportointivaateita pk-yrityksille. Suuret yritykset ovat viime vuosina vaihtaneet jo suuren osan alihankkijoitaan tai toimittajistaan sellaisiin, jotka täyttävät vastuullisuusvaateet. Pk-yrityksille taksonomiakelpoisuus on kilpailuetu.